Miksi tavoittelen ehdokkuutta?

Suomen kansan parhaaksi

Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulko- ja turvalisuuspolitiikkaa.

Presidentti on myös arvojohtaja.

Viime vuoden helmikuussa alkoi Ukrainan sota. Mistä tässä sodassa onkaan kyse?
Kysymykseen voidaan vastata eri tavoilla.
Merkittävä näkökulma on, että haluamme puolustaa länsimaisia arvoja. Näitä ovat mm vapaus, tasa-arvo, ihmisarvo, oikeusvaltioperiaate ja demokratia.

Demokratia on aivan keskeinen arvo ja periaate, koska Suomen hallinto perustuu siihen. Se, että Ukrainan sodan myötä haluamme puolustaa demokratiaa, korostaa ja alleviivaa mielestäni sitä, että meidän tulee huolehtia siitä, että emme itse samanaikaisesti ole rikkomassa demokratiaa millään hallinnon tasolla.

Ukrainan sodan myötä Suomi haki ja pääsi Naton jäseneksi.
Demokratian näkökulmasta tämä oli Suomen valtiojohdolta mielestäni aivan erinomaista toimintaa:
Kansan suuri enemmistö halusi Naton jäseneksi ja maamme ylin johto toteutti juuri sitä ja vieläpä ripeällä aikataululla.
Suomen Natoon liittymisprosessia voidaankin jatkossa pitää erinomaisesti toimineen edustuksellisen demokratian malliesimerkkinä ja vertailukohtana.

Valitettavasti Suomessa on jo vuosikausia nähty kovin toisenlaistakin päätöksentekoa.
Esim. Helsingissä on ollut lukuisia konflikteja kaupungin hallinnon ja kaupunkilaisten välillä erityisesti kaupunkiympäristöön liittyen.
Malmin lentokentän tulevaisuuteen liittyvä erimielisyys kaupunkilaisten ja kaupungin hallinnon välillä on pitkäaikaisin ja vakavin esimerkki tällaisesta.

Konflikteja syntyy vääjäämättä, jos kansalaiset havaitsevat, että hedän enemmistön tahtoa jossakin asiassa ei oikeasti huomioida päätöksenteossa.

Mielestäni voidaan sanoa, että Natoon liittymisen päätöksenteko ja Malmin lentokentän päätöksenteko edustavat demokratian ja nimenomaan edustuksellisen demokratian toimivuuden näkökulmasta vastakkaisia ääripäitä.

Koska presidentti on arvojohtaja, hän voi nostaa julkiseen keskusteluun havaitsemiaan epäkohtia kaikilta hallinnon tasoilta.
Siksi seuraavassa asiaa kuntalaista.

Suomessa on mahdollisuus tehdä kuntalais- ja kansalaisaloitteita.
Esim kuntalain 25§:n mukaan vähintään 4 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista voi tehdä kunnallisen kansanäänestysaloitteen.
Nykylain mukaan valtuusto viime kädessä päättää, järjestetäänkö kyseinen kunnallinen kansanäänestys.
Valtuusto voi siis halutessaan yksinkertaisella enemmistöllä estää kansanäänestyksen.
Tämä voi helposti vesittää koko aloitejärjestelmän.
Miksi kuntalaiset tekisivät aloitteen kunnallisesta kansanäänestyksestä, jos valtuusto voi sen halutessaan helposti hylätä?

Vertailun vuoksi esim taloyhtiöissä asukkaat saavat aina haluamansa asian äänestykseen yhtiökokouksessa yhtiöjärjestyksen mukaan.
Taloyhtiön hallitus ei voi tätä äänestystä estää.
Tämä varmistaa demokratian toteutumisen taloyhtiön päätöksenteossa.

Samoin on yhdistyksissä.

Mielestäni olisi hyvä virittää laajaa kansalaiskeskustelua siitä, olisiko kuntalain 25§:ää syytä täsmäkorjata niin, että kunnallinen kansanäänestys olisi myös automaatio, kun tarvittava määrä kuntalaisia sitä esittää.
Tai vähintään niin, että valtuustossa vaadittaisiin määräenemmistö, esim 3/4, kunnallisen kansanäänestysaloitteen hylkäämiseen.

Toimivaan demokratiaan kuuluu mielestäni mahdollisuus saada aina äänestää haluamastaan asiasta.
Kuntatason ei pitäisi mielestäni olla poikkeus tästä periaatteesta.

Jokainen demokratian rikkominen millä hyvänsä hallinnon tasolla rapauttaa sitä. Meillä ei ole varaa siihen – haluammehan puolustaa länsimaisia arvoja.

Suomessa on perinteisesti totuttu siihen, että demokratia ja hallinto toimivat.
Maassamme on valtavan paljon loistavia esimerkkejä siitä, että kansalaiset ja hallinto ovat yksissä tuumin vieneet asioita eteenpäin ja on saavutettu hienoja tuloksia.

Presidentin juhlallinen vakuutus kuuluu seuraavasti:

Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.”

Voisiko presidentin tehtävää osuvammin kuvata kuin ”kaikin voimin edistää Suomen kansan menestystä” ?

Jos olisin presidentti, juuri noin haluaisin itsekin toimia.
Siksi olen tavoittelemassa presidenttiehdokkuutta.

 


Suomen kansan parhaaksi
KANSAN JA DEMOKRATIAN PUOLUSTAJA
Kimmo Rantanen

 

Scroll to Top